Jäsenkyselyn tuloksia

29.8.2017

Jäsenkyselystä saimme tärkeää tietoa mm. jäsenten palkoista, asiakasmääristä, tulostavoitteista, ammatillisesta täydennyskoulutuksesta, työtaisteluvalmiudesta, jäsenetuihin liittyvistä ajatuksista ja liittoon kohdistuvista odotuksista. Palkkauksen parantaminen, työterveyshoitajan työn näkyvyyden sekä arvostuksen kasvattaminen ovat jatkossakin liiton kärkitehtäviä. Kyselyn tuloksia käytetään ensi vuoden toiminnan suunnittelussa. Lämpimät kiitokset kaikille teille (24 %), jotka vastasitte: vain tätä kautta saamme ajantasaista tietoa jäsentemme työtilanteesta, toiveista ja tarpeista niin työelämän kuin liiton toiminnankin suhteen.

Tietoja vastaajista

Suurin osa vastaajista on ollut työelämässä 10-19 vuotta. Valtaosa vastauksista tuli pääkaupunkiseudulta, mutta myös Varsinais-Suomi ja Pirkanmaa olivat hyvin edustettuina. Suurin osa vastaajista (88 %) tekee kokoaikatyötä toistaiseksi voimassa olevassa (98 %) työsuhteessa. Työterveyshoitajien työllisyystilanne on hyvä. Vastaajista vain neljä oli työttöminä.

Tehtävänimikkeet ovat pysyneet suhteellisen samanlaisina vuosien varrella. Suurin osa vastaajista (73 %) on työterveyshoitajia. Vastaavan ja johtavan työterveyshoitajan nimikkeitä on hieman enemmän (yht. 17 %) ja muita tehtävänimikkeitä vähemmän (11 %) kuin aiemmassa kyselyssä 2015. Muut tehtävänimikkeet ryhmässä oli eniten asiakkuuspäälliköitä (13 %).  

Vastaajat jakaantuivat eri työehtosopimusten piiriin seuraavasti: Terveyspalvelualan tes 55% vastaajista, KVTES 24%, AVAINTES 8%, Valtion Virkaehtosopimus 5% ja muut työehtosopimukset 12%.

Työterveyshuoltoon pätevöittävä koulutus löytyy 99 prosentilla vastaajista. Neljänneksellä (23 %) on myös SRP:n ensiavun ja terveystiedon kouluttajapätevyys (ETK). Vastaajista puolet kertoi, että työnantaja maksoi pätevöittävän koulutuksen kustannukset kokonaan. 12% työnantaja osallistui joko maksamalla osallistumismaksun tai mahdollisti koulutuksen työaikana. Kolmannes (31 %) maksoi pätevöittävän koulutuksen itse ja loput 7 hankki kustannukset jollain muulla tavoin esimerkiksi oppisopimuksena tai Kevan maksamana (uudelleenkouluttautuminen). Liiton mielestä pätevöittävän koulutuksen kustannukset on jatkossa saatava työnantajan maksettavaksi.

Palkkaus
Taulukossa 1 on esitelty kokoaikaisten työntekijöiden kokonaispalkkoja vuosilta 2010 – 2017. Kokoaikaisten kokonaispalkka on maaliskuussa 2017 keskimäärin 3204 euroa. Suurimmalla osalla vastaajista (72 %) kokonaispalkka on 2500 – 3499 euron välillä. Vastaajien palkka on noussut hyvin vähän kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Tämä selittyy huonon taloustilanteen vuoksi tehdyistä maltillisista palkkaratkaisuista.

Yt-neuvottelut

Lähivuosien taloudellisesti huonot ajat näkyvät työpaikoilla yt-neuvotteluina. Tuotannollistaloudellisista yt-neuvotteluista omalla työpaikalla raportoi vuonna 2015 reilu kolmannes (37 %) ja määrä on pysynyt samalla tasolla (vuonna 2017 34 %). Lähes kolmasosa vastaajista (30 %) raportoi, että yt:n tuloksena on myös irtisanottu työterveyshoitajia.

Asiakasyritysten ja asiakkaiden määrä

Vastaajista neljänneksellä (25 %) on 11-50 asiakasyritystä, neljänneksellä (26 %) 51-100 ja 2 prosentilla yli 200 yritystä. Yhdeksällä prosentilla ei ole lainkaan asiakasyrityksiä. Tämä kertoo työterveyshuollossa toimivien moninaisista nimikkeistä ja tehtävänkuvista. Ne joilla ei ole asiakasyrityksiä toimivat muun muassa esimiestehtävissä, päivystäjinä, työhyvinvointikoordinaattoreina tai ensiapukouluttajina. Myös asiakasmäärät jakautuvat; puolella vastaajista (50 %) on 601 – 1200 henkilöasiakasta, mutta myös ääripäitä löytyy; 13 prosentilla on 0-300 henkilöasiakasta ja 7 prosentilla yli 1800. Asiakasyritysten ja asiakkaiden määrä on esitetty kuvioissa 1 ja 2.

Kuvio 1. Asiakasyritysten määrä

Kuvio 2. MIkä on asiakasmäärä

Mikä olisi kohtuullinen asiakasmäärä?

Asiakkaiden ja asiakasyritysten määrän lisäksi liiton hallitus halusi kartoittaa myös jäsenten näkemyksiä ihanteellisista asiakasmääristä. Tarkoituksena oli laatia suositus resurssimitoituksesta. Kysymykseen vastasi 218 vastaajaa. Hajonta oli erittäin suuri. Vaihteluväli on 100-1600. Vastaajista kolmannes (30 %, n=65) näki 800-1000 kohtuulliseksi asiakasmääräksi laadukkaan työterveyshuollon toteuttamiseksi. Vastauksista käy hyvin ilmi, miten monet tekijät mitoitukseen vaikuttavat. Vastausten perusteella onkin mahdotonta antaa numeraalista suositusta.

Tulostavoitteet

Kolmasosalla vastaajista (75 %) oli tulostavoite määriteltynä ja tavoitteeseen oli päässyt 75 % vastaajista.  Mikäli tavoitteeseen ei oltu päästy, niin 98 % maininnoista liittyi sellaisiin tekijöihin, joihin työterveyshoitajat eivät pysty itse vaikuttamaan. Suurimpana syynä laskuttamattoman työn runsas osuus (57%). Reilu kolmannes (36 %) raportoi, että tulostavoite on liian suuri. Vastaajat kokivat, että systeemissä on rakenteellinen virhe: Lomia, sairastumisia tai muita poissaoloja ei useinkaan huomioida tulostavoitteissa. Tulos herättää kysymyksen ovatko työterveyshuollon rakenteet ja toimintaedellytykset sellaisessa kunnossa, että työntekijät pystyisivät keskittymään perustyöhönsä ja sitä kautta pääsisivät tavoitteeseen?

Tulostavoitteisiin liittyen saatiin paljon kommentteja. Vastaajat kokivat, että työterveyshoitajan työ on muuttunut rajusti 10 vuodessa: työmäärä on kasvanut entisestään, vaaditaan enemmän kaupallista osaamista ja on kovemmat tulosvaatimukset. Moni toivoo, että tulostavoitteet kiellettäisiin ja työn laatua mitattaisiin jollakin muulla tavoin. Lisäksi toivotaan kohtuullista työmäärämitoitusta. Liitto työstää parhaillaan ohjeistusta resurssin mitoituksessa huomioitavista asioista.

Osallistuminen lakisääteiseen ammatilliseen täydennyskoulutukseen (vähintään 7 päivää) edellisen vuoden aikana

Lakisääteiseen ammatilliseen täydennyskoulutukseen oli vuoden 2015 kyselyssä osallistunut yli puolet vastaajista. Vuoden 2017 kyselyssä prosentti oli painunut kolmasosaan (35 %). Vastaajista jopa 36 % raportoi ettei ole osallistunut lakisääteiseen koulutukseen lainkaan edeltävän vuoden aikana. Tämä on erittäin huolestuttava trendi. Kouluttautuminen on hyvin tärkeää, jotta pätevyys ylläpidetään jatkuvasti ja vauhdilla muuttuvassa toimintaympäristössä. Jatkamme vaikuttamista koulutuskysymyksissä ja tulemme lisäämään aiheeseen liittyvää tiedotusta.

Työtaisteluvalmius

Alkamassa on haasteellinen työmarkkinasyksy. Neuvottelukierros on käynnistymässä ja neuvotteluja hankaloittavat edelleen synkkä taloustilanne ja siirtyminen keskitetyistä sopimuksista liittokohtaisiin neuvotteluihin. Jäsenten työtaisteluvalmiutta saatetaan tarvita. Kyselyn perusteella työtaisteluvalmiutta löytyykin. Vastaajista 66 % kertoi olevansa valmis jonkinlaiseen työtaisteluun palkkauksen vuoksi.

Onko tarvinnut liiton apua edunvalvontaan liittyvissä kysymyksissä?

Vastaajista lähes 40 % on kaivannut liiton apua edunvalvontakysymyksissä. Prosentuaalisesti eniten avun tarvitsijoita on ollut AVAINNTESsin piirissä ja vähiten kvtessin. Pääosa (68 %) on kääntynyt ongelmansa kanssa järjestöpäällikön puoleen, neljännes on kysynyt luottamusmieheltä, 8 % paikallisosaston johtokunnan jäseneltä ja 13 % ulkopuolelta esim. lakimieheltä. Osa on kääntynyt useamman kuin yhden tahon puoleen. Vastaajista 70 % kokee saaneensa avun, 18 % ei osaa sanoa ja 12 % katsoi ettei ollut saanut apua. Olisi mielenkiintoista tietää sisältävätkö nämä vastaukset tapauksia, joissa työnantaja toimi oikein esim. henkilö joutunut irtisanotuksi tapauksessa, jossa työnantajalla on tuotannollis-taloudelliset irtisanomisperusteet. Joka tapauksessa tässä liitolla on parantamisen varaa. Kaikkien täytyy tulla autetuiksi tai ainakin kokea, että liitto tekee sen minkä voi.

Jäsenedut

Vastaajat arvostivat eniten sellaisia jäsenetuja, jotka liittyivät ammattiliiton ydintoimintaan. Lähes kaikki vastaajat (95 %) kokivat, että ansiosidonnainen työttömyysturva on kiinnostava tai erittäin kiinnostava jäsenetu, oikeusturvavakuutusta piti kiinnostavana tai erittäin kiinnostavana 89 % ja työsuhdeneuvontaa 84%. Myös verkostoituminen, viestintä ja koulutus koettiin tärkeinä. Paikallisosaston toimintaa piti kiinnostavana tai erittäin kiinnostavana 61 %, lehteä 72 % ja luentopäiviä 61 %. Luentopäivien asema jäsenetuna nousee 2017 alkaen kun jäsenille on määritelty alempi osallistumishinta. Muut alennukset ja jäsenedut saivat 43 % kannatuksen. Tässäkin kategoriassa on tiedossa parannusta huhtikuussa avatun uuden jäsenetupalvelun Member+:n myötä. Noin kolmannes vastaajista piti vakuutus ja pankkietuja (33 %) tai kalenteria (31%) kiinnostavina tai erittäin kiinnostavina jäsenetuina. Liiton yksiö kiinnosti neljäsosaa (24 %) vastaajista.

Miten seuraat liittoa?

Pääosa vastaajista (96 %) seuraa liittoa lukemalla Työterveyshoitajalehteä. Toiseksi seuratuin media oli sähköinen uutiskirje (70 %). Vuoden 2015 kyselyyn vastanneista 70 % kaipasi sähköistä tiedotetta, joka otettiin käyttöön 2016 syksyllä. Kaksi kolmesta (60 %) kertoi seuraavansa liittoa paikallisosaston tilaisuuksien ja tiedotteiden avulla ja nettisivuja kertoi seuraavansa 41 %. Liiton sosiaalisen median kanavien seuranta on lisääntynyt. 2015 vain 12% vastaajista kaipasi tietoa liitosta somen kautta. Vuonna 2017 somen seuraajiksi tunnistautuu 26 prosenttia.

Paikallisosaston toiminnat joihin haluaisi osallistua

Suurin osa vastaajista on kiinnostunut paikallisosastotoiminnassa eniten koulutuksesta (83 %) ja virkistyksestä (82 %). Alle puolet (42 %) vastaajista on halukkaita osallistumaan paikallisosastonsa kevät-/ syyskokoukseen ja reilu kolmannes (36 %) olisi halukas osallistumaan muuhun kokoukseen. Muutama prosentti (2 %) olisi kiinnostunut muusta toiminnasta, joka voisi olla esimerkiksi tiedotustilaisuus yhteiskunnallisista asioista kuten sote.

Mitä odotat liitolta seuraavan 2. v aikana

Palkkauksen parantaminen, työterveyshoitajan työn näkyvyyden sekä arvostuksen kasvattaminen ovat jatkossakin liiton kärkitehtäviä. Lisäksi liitolta kaivataan näkyvyyttä, etenkin ajankohtaisessa sote-keskustelussa.

Kaikkien yhteystietonsa antaneiden kesken arvottiin liiton logotuotteita. Palkinnot on postitettu voittajille.

Muistathan pitää yhteystietosi ajan tasalla ja vastata seuraavaan kyselyyn. Mitä enemmän vastauksia saamme, sitä paremman käsityks